Tänä aamuna luin :
"Israelin miehet, kuulkaa nämä sanat! Jeesus Nasaretilainen oli mies, josta Jumala todisti teille voimateoilla, ihmeillä ja merkeillä, joita Jumala teki hänen kauttaan teidän keskuudessanne, niinkuin itse tiedätte. Hänet Jumala antoi teidän käsiinne edeltäpäin tekemänsä päätöksen ja ennaltatietämisensä mukaisesti, ja hänet te laista tietämättömien miesten kätten kautta naulitsitte ristiin ja tapoitte.
Mutta Jumala herätti hänet ja päästi hänet kuoleman tuskista. Eihän ollut edes mahdollista, että kuolema olisi voinut pitää häntä vallassaan, sillä Daavid sanoo hänestä: "Minä näen alati edessäni Herran, hän on minun oikealla puolellani, etten horjahtaisi.
Sen tähden minun sydämeni iloitsee ja kieleni riemuitsee, myös ruumiini on lepäävä toivossa, sillä sinä et hylkää minun sieluani tuonelaan etkä salli pyhäsi nähdä katoavaisuutta. Sinä olet ilmoittanut minulle elämän tiet ja täytät minut iloilla kasvojesi edessä."
Tuon luettuani minun mielessäni alkoi soida laulu, jonka olen joskus kuullut:
"Sen tähden minun sydämeni iloitsee, sen tähden minun kieleni riemuitsee. Sinä näytät minulle elämän tien, kuljetat minua ja perille viet. Sen tähden minun sieluni riemuitsee."
Muistan kun kuulin sen ensi kerran vuosia sitten eräässä tupakokouksessa, jossa perheen äiti soitti sen pianolla ja lauloi. Siellä oli valtavasti porukkaa silloin. Se taisi olla niitä aikoja kun itsekin olin ollut vasta vähemmän aikaa uskossa, jos ei lapsen uskoa oteta huomioon.
Sinä aikana oli tullut aika paljon ihmisiä uskoon, eli oli herätystä ilmassa. Toivottavasti saamme vielä kokea niitä aikoja.
Siunausta päivääsi <3