Elämä on matka, sitä kuljetaan,
kunnes päivä koittaa , kun tullaan satamaan.
Laiva yli virran vie väsyneen kulkijan,
silloin vastarannalla nään Herran oottavan.
Silloin koen todeksi sen minkä uskoinkin
Elämä on matka Isän kotiin takaisin.
Tuon runon olen joskus kirjoittanut.
ja ollaan menossa kohti taivasta :) Meillä alkaa parin päivän päästä taas kylätalon Ilosanoman illat. Sitä varten katselin jotain "todistusta", eli jotain hengellistä sanottavaa ... Kun isännällä on alotus vuoro ja hän pyysi mua jotakin sanomaan siellä.
Miten onkaan vaikea "keksiä" sanottavaa Herrastamme ja kuninkaastamme, vaikka Hän on niin ihmeellinen. Mutta kun ei ole niin puhetaitoinen ihminen, varsinkaan nykyisin kun sanat katoaa välillä päästä... Lopulta päädyin taas luettavaan. Eli kun meidän seurakunnasta oli kirjoitus (ja haastattelu) lehdessä silloin kun Ilosanoman illat oltiin aloitettu, niin ajattelin lukea siitä muistoja. (Ja ehkä jotain omia mietteitä, jos Herra sanottavaa antaa...saa muistaa rukouksin :)
Se kirjoitus oli vuonna 2014, eli on siitä jo jonkun aikaa, ja jo aikaisemmin oltiin nuo Ilosanoman illat aloitettu :)
Saa muistaa rukouksin <3 Kiitos!
Eilen illalla kun menin nukkumaan, ajattelin, että luen yhden psalmin, ennenkuin alan lukemaan muuta kirjaa sängyssä. No, aukaisin raamatun ja aloin lukemaan, sitten vasta huomasin, että eessä oli psalmi 119, muistatte varmaan että se on tooosipitkä. Sisukkaasti luin kyllä loppuun asti :)
Muutamia virkkeitä siitä:
Autuaita ne jotka vaeltavat Herran opetuksen mukaan. Autuaita (ikionnellisia) ne jotka noudattavat hänen käskyjään, jotka etsivät häntä koko sydämestään..
...sinun todistuksesi ovat ihastukseni, ne ovat neuvonantajani.
Auta minua ymmärtämään asetustesi tie, niin minä mietiskelen sinun ihmeitäsi.
Muista palvelijallesi antamaasi sanaa, jonka kautta annoit minulle toivon. Tämä on lohdutukseni kurjuudessani: sinun sanasi virvoittaa minua.
Sinä olet hyvä, ja hyvää sinä teet. Opeta minulle lakisi.
Nyt on aika Herran toimia - sinun lakiasi rikotaan.
Tulkoon huutoni sinun eteesi, Herra, anna minulle ymmärrys sanasi mukaan.
Raamattu kansalle-käännös.
Joonasta kerrotaan kirjassa "Rakkautta vailla vertaa". Kirjan on kirjoittanut Per-Olof Malk. Kirja on vuodelta -94. Minä lainaan sitä tässä vapaamuotoisesti.
Joona oli menossa Tarsiisiin . Eli ihan toiseen suuntaan kuin piti. Ilmeisesti syksy oli tulossa ja purjehdus kausi loppumassa. Joonaa kuitenkin "onnisti" , satamasta löytyi Tarsiisiin lähtevä laiva.
Jumalan tahdolle tottelematon ihminenkin voi kokea tapahtumia, jotka näyttävät Jumalan johdatukselta, vaikka ovat jotakin muuta. Sitä Joona sai kokea, vaikka olikin tyytyväinen kun löysi Tarsiisiin lähtevän laivan.
Monesti meistäkin tuntuu, että joku asia on Jumalasta, Jumalan johdatusta, kun se onnistuu helposti ja tuntuu mukavalta.. vaikka loppupeleissä se voi olla ihan muuta.
Tuo kirjan sana on kyllä hyvä muistutus meille siitä.
.jpg)
Sain eräältä vanhalta tädiltä lainaksi kirjan, jossa kerrotaan profeetta Joonasta.
Profeetta Joona oli saanut Jumalalta käskyn mennä Niiniveen saarnaamaan sitä vastaan. Joonan aikana tiedetään Niinivessä asuneen noin 120 000 ihmistä. Profeetta Joona oli tottunut liikkumaan saarna matkoilla, mutta nyt hänen lyhyet matkansa vaihtuisivat yhteen pitkään matkaan. Niinive sijaitsi noin 1200 km:n päässä Israelista.
Tuon ajan matkustus sinne veisi pitkän ajan, vähintään kuukauden. Millä hän matkustaisi, ehkä kauppiaiden kamelikaravaanien mukana, mitä kotiväki ajattelisi siitä matkasta.., missä hän söisi ja nukkuisi matkan aikana...
Varmasti Joonan pää oli täynnä kysymyksiä... Kuinka moni meistä olisi valmis lähtemään?
Niinivessä ei ollut uskoa, siellä oli vain epäjumalan temppeleitä, uhritoimituksia epäjumalille, syvää hengellistä pimeyttä..
Jumala oli käskenyt Joonan saarnata Niiniveä vastaan. Jos hänen nimensä Joona, kyyhkynen, yhtään kuvaa hänen luonnettaan, niin hän on ehkä ollut sopuisa ja lempeä...
Oliko hänelle vaikeaa lähteä ja saarnata ihmisiä vastaan? Varmasti ainakin monelle meistä, itselleni ainakin.
Ehkä kuulemme vielä enemmän Joonasta...
Rohkaisevia lauseita tähän päivään, psalmista 16.
Varjele minua Jumala, sillä sinuun minä turvaan. Minä sanon Herralle. Ilman sinua minulla ei ole mitään hyvää.
Herra, sinä olet minun perintöosani ja maljaosani, sinä hoidat minun arpani.
Ihana maa on tullut osakseni, ja kaunis on minun perintö osani.
Minä ylistän Herraa, joka on minua neuvonut. Yölläkin sisimpäni siihen kehottaa.
Sen tähden minun sydämeni iloitsee, ja myös ruumiini asuu turvassa. Sillä sinä et hylkää sieluani tuonelaan, etkä anna hurskaasi nähdä katoavaisuutta. Sinä ilmoitat minulle elämän tien. Sinun kasvojesi edessä on yltäkylläinen ilo, sinun oikeassa kädessäsi ikuinen ihanuus.
Jotain häikkää tuossa oli, kun en saanut mitään kuvaa laitettua.
Tänä aamuna luin :
"Israelin miehet, kuulkaa nämä sanat! Jeesus Nasaretilainen oli mies, josta Jumala todisti teille voimateoilla, ihmeillä ja merkeillä, joita Jumala teki hänen kauttaan teidän keskuudessanne, niinkuin itse tiedätte. Hänet Jumala antoi teidän käsiinne edeltäpäin tekemänsä päätöksen ja ennaltatietämisensä mukaisesti, ja hänet te laista tietämättömien miesten kätten kautta naulitsitte ristiin ja tapoitte.
Mutta Jumala herätti hänet ja päästi hänet kuoleman tuskista. Eihän ollut edes mahdollista, että kuolema olisi voinut pitää häntä vallassaan, sillä Daavid sanoo hänestä: "Minä näen alati edessäni Herran, hän on minun oikealla puolellani, etten horjahtaisi.
Sen tähden minun sydämeni iloitsee ja kieleni riemuitsee, myös ruumiini on lepäävä toivossa, sillä sinä et hylkää minun sieluani tuonelaan etkä salli pyhäsi nähdä katoavaisuutta. Sinä olet ilmoittanut minulle elämän tiet ja täytät minut iloilla kasvojesi edessä."
Tuon luettuani minun mielessäni alkoi soida laulu, jonka olen joskus kuullut:
"Sen tähden minun sydämeni iloitsee, sen tähden minun kieleni riemuitsee. Sinä näytät minulle elämän tien, kuljetat minua ja perille viet. Sen tähden minun sieluni riemuitsee."
Muistan kun kuulin sen ensi kerran vuosia sitten eräässä tupakokouksessa, jossa perheen äiti soitti sen pianolla ja lauloi. Siellä oli valtavasti porukkaa silloin. Se taisi olla niitä aikoja kun itsekin olin ollut vasta vähemmän aikaa uskossa, jos ei lapsen uskoa oteta huomioon.
Sinä aikana oli tullut aika paljon ihmisiä uskoon, eli oli herätystä ilmassa. Toivottavasti saamme vielä kokea niitä aikoja.
Siunausta päivääsi <3
