Viimeiset sanat

"Nämä ovat Daavidin viimeiset sanat, kirjoitetaan Pyhässä Kirjassa. Daavidin viimeiset sanat säilyivät mielissä. Ne kirjoitettiin muistiin. Ne olivat kuin siltana poissiirtyneen ja tänne jääneiden välillä."




Näin kirjoitti Ensio Lehtonen, ja jatkaa...





Viimeiset sanat - onkohan mikään niin varmaa kuin se, että kerran mekin kaikki sanomme viimeiset sanamme. Nekin jävät mieliin. Ehkäpä joku kirjoittaa ne muistiin. Lasten lapsillekin saatetaan niistä vielä puhua. Sinun viimeisistä sanoistasi. Ja minun.






Mitä ne ovat?





Mitä ovat turhanpuhujan viimeiset sanat? Kirolija kiroaa kerran viimeisen kirouksensa, sekö jää jäljelle jääneiden mieliin? Valehtelija pettää viimeisen kerran, valheko jää jäljelle?




Valhetta, kirousta ja turhia sanoja on maailma täynnä. Kuinka monelle ne jäävätkään viimeisiksi sanoiksi...





Mitkä ovat minun viimeiset sanani? Ja mitkä sinun?
Kerran me ne sanomme, töihin lähtiessämme,ulos mennessämme tai maata pannessamme. Emme silloin aavista, että ne olivatkin viimeiset sanamme. Emme tulleet enää takaisin, emme nousseet enää ylös. Suumme oli vaiennut. Mutta viimeiset sanamme jäävät elämään. Oi, jospa ne olisivat siunauksesn sanoja!





- - -





"Jos joku puhuu, puhukoon niinkuin Jumalan sanoja." 1.Piet. 4:11






- - -





Luin kirjaa "Unelmien varjot", josta toisessa blogissa (Ilo elää) kerroinkin. Siinä eräs nuori nainen kuoli sairauden murtamana, ja kuollessaan hän sanoi: "Oi miten kaunista musiikkia,kuuletko?" hän sanoi siskolleen, joka piti häntä kädestä, " niin kaunista", hän sanoi ja kuoli hymy huulillaan. Sellaisen kuoleman me jokainen varmaan tahtoisimme.


Tosin en tiedä miten paljon tuossa kirjassa oli totta ja mikä kirjailijan kerronnan vapautta, mutta joka tapauksessa se perustuu tosi tapahtumiin, ja henkilöt ovat olleet todellisia henkilöitä. Luultavasti tuokin naisen kuoleman tapahtuminen noin, oli aivan totta ja jäljelle jääneiden kertomaa.




Meidän elinpäivämme ovat luetut ja Jumalan tiedossa, kumpa voisimme elää ne Hänelle kunniaksi eikä häpeäksi!


Siunausta jokaiselle, joka täällä piipahtaa :)

Vanhan ajan telttakokouksia

Niitä meidän seurakunta järjesti useamman Juhannuksena. Puhujiakin oli lähemmäs kymmenen yhteensä, kun kokouksia oli neljänä päivänä ja parhaimpina päivinä kolme tilaisuutta päivässä. Itse olimme kuuntelemassa viittä tilaisuutta. Hyviä puheita sekä musiikkia oli ja paljon porukkaa teltassa :)






Ison teltan lisäksi siellä oli kahviteltta, jossa oli myös Lähetyspöytä, jonne minäkin olin jotain tehnyt. Lisäksi oli vielä kolmas teltta, jossa oli pyhäkoulu isompien tilaisuuksien aikana.






Toivottavasti "Jumalan sana ei tyhjänä palaja" ja vaikka siellä oli paljon uskovia, toivottavasti myös heitä jotka eivät vielä olleet uskossa.




..."Hänelle, joka voi tehdä enemmän, monin verroin enemmän kuin kaikki, mitä me anomme ja ymmärrämme....Hänelle kunnia seurakunnassa ja Kristuksessa Jeesuksessa kautta kaikkien sukupolvien, aina ja iankaikkisesti. Amen." Ef.3:20-21

Kristuksen evankeliumin sana

"Kristuksen evankeliumi, jota julistetaan Hengen voimassa, on kansamme ainoa pelastus, sanoi Frank Mangs eräässä yhteydessä. Se on tuttu sana. Mutta uskon, että siinä on erikoinen paino sanoilla: Kristuksen evankeliumi."





"Olemmeko uskollisia tälle taivaalliselle näylle? Onko Kristus tullut yhä edelleen julistetuksi siksi vanhurskaudeksi, joka vapauttaa ja luo uutta elämää. Pelkään, että luopumusta on kaikkialla tapahtumassa."





Näin Ensio Lehtonen 60-luvulla. Mitä hän nyt ajattelisikaan tästä maailman ajasta, tässä sitä Jumalan sanasta luopumista varsinkin on.





Ja Ensio Lehtosta edelleen: "Me tarvitsemme uutta Hengen vuodatusta, joka kirkastaisi Kristuksen ristiinnaulittuna ja ylös herätettynä. Me tarvitsemme entistä elävämpää Kristuksen evankeliumin julistusta Pyhässä Hengessä kansamme keskellä.
Kristuksen evankeliumi on kallis lahja, jonka voimaa, armoa ja valkeutta saamme nytkin nauttia."





Tämä sopii erityisen hyvin tähän maailmanaikaan kun kaikki menee vain pahemmaksi.





- - -





"Valkeus, joka lähtee Kristuksen kirkkauden evankeliumista, hänen, joka on Jumalan kuva." 2.Kor. 4:4





Kumpa Herra vielä armahtaisi Suomen kansaa!

Loppumattomat aarteet

- Äiti, mitä sinä sitten luet, kun olet lukenut koko Raamatun lävitse? kysyi pieni tyttö, nähdessään äidin panevan kirjanmerkin Raamatun väliin.
- Alan taas uudestaan alusta, vastasi äiti

- Mutta silloinhan sinä tiedät kaikki mitä Raamatussa on. Yleensähän sinä pistät luetun kirjan hyllyyn. Miksi sinä sitten luet Raamatun monta kertaa?




- Katsos kun Raamattu on aina uusi kirja, vaikka lukisimme ja opiskelisimme sitä koko elämämme, emme koskaan oppisi kaikkea. Se on kuin kultakaivos, josta aina löytyy uutta kultaa. Jo satoja vuosia sitten ihmiset alkoivat etsiä aarteita Raamatusta, ja kuitenkin siinä on tarpeeksi rikkautta meitä ja meidän jälkeenkin tulevia varten. Raamattu ei tule koskaan vanhaksi. Niin kauan kuin maailma on, sen sisältö on aina uusi. Ja kaikki, jotka uskovat Raamattuun, tulevat pelastumaan. Sillä Jeesus itse on sanonut:

"Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani ei koskaan katoa."




Kun luet Raamattua ja rukoilet, että Jeesus avaisi silmäsi ja antaisi sinulle ymmärrystä, tulet käsittämään Raamatun aarteet.




Näin äiti opetti tytärtään Ensio Lehtosen kertomuksessa, jonka tässä mukaeltuna kirjoitin. Maiset aarteet katoavat, mutta Jumalan Sanan aarteet pysyvät aina :)





Raamattu sanoo: "Suuri rauha on niillä, jotka rakastavat sinun lakiasi." Ps.119:165

Sanan valo

Ensio Lehtonen kertoi että hän ei koskaan unohtanut isänsä luottavaista sanaa, kun he kulkivat laivalla pimeällä merellä, ja isä sanoi: "Ensio, tuolla näet majakan valon,ohjaa laivaa sitä kohti. Minä menen vähän nukkumaan."
Isä oli mennyt alas ja Ensio jäi laivaa ohjaamaan pimeällä ja vähän myrskyävällä merellä. Hän oli iloinen, että isä luotti häneen.
Hän katsoi kiinteästi majakkaan ja ohjasi sitä kohti. Isä nukkui rauhassa ja Ensiollakin oli turvallinen olo. Mitäs pimeydestä ja salakareista kun majakan valo ohjasi!














Jumalan sana on se loistava majakka elon merellä. Sen turvin pääsemme toivottuun satamaan.
















Ensio Lehtonen kertoi, että hänellä oli "majakkanaan" lause, jonka hän oli saanut uskoon tullessaan. Pastori oli antanut sen hänelle, ja käskenyt kirjoittaa nimen Ensio "he" ja "lammas" sanojen tilalle. Kuinka monesti hän olikaan iloinnut siitä, ettei "kukaan ryöstä Ensiota minun kädestäni."





Jos sinullakin on joku erikoinen sana Herralta pidä siitä kiinni. Kiitä siitä.





Näin siis Ensio Lehtosen puhetta vuosien takaa Sessen miettimänä :)






Raamatunkohta oli tämä:



"Sitä lujempi on meille nyt profetaalinen sana, ja te teette hyvin, jos otatte siitä vaarin, niinkuin pimeässä paikassa loistavasta lampusta." 2 Piet. 1:19





- - -





Itsellä soi tänä aamuna päässä laulu:




"Ahdistetut saavat kuulla
Hän on kuollut ristin puulla,
ettei kukaan hukkuisi.
Voiton sai Hän maailmalta,
murtui syyllisyyden valta,
joka meitä kahlitsi."



Herra kanssasi tänäänkin !

Tänään Raamatusta

Tänään luin päivän sanan jälkeen Raamattua, siitä hebrealaiskirjettä luvuista 3-4. Olin joskus aiemmin siitä alleviivannut kohtia, niin laitan ne tännekin.







"Tänä päivänä, jos te kuulette Hänen äänensä, niin älkää paaduttako sydämiänne..."







"Katsokaa veljet (ja sisaret), ettei vain kenelläkään teistä ole paha, epäuskoinen sydän, niin että hän luopuu elävästä Jumalasta, vaan kehoittakaa toisianne joka päivä, niin kauan kuin sanotaan: tänä päivänä, ettei teistä kukaan synnin pettämänä paatuisi, sillä me olemme tulleet osallisiksi Kristuksesta, kunhan vain pysymme luottamuksessa, joka meillä alussa oli, vahvoina loppuun asti."







"Varokaamme siis, koska lupaus päästä Hänen lepoonsa, pysyy varmana, ettei vaan havaittaisi kenenkään jääneen taipaleelle."







"Sillä ei meillä ole sellainen ylimmäinen pappi, joka ei voi sääliä meidän heikkouksiamme, vaan joka on kaikessa kiusattu samalla lailla, kuin mekin, kuitenkin ilman syntiä. Käykäämme sen tähden uskalluksella armon istuimen eteen, että saisimme laupeuden ja löytäisimme armon, avuksemme oikeaan aikaan."





- - -





Eilen "jouduimme" kuuntelemaan puhetta, joka ei mielestämme ollut oikeaa evankeliumia, vaan lähinnä jotain "menestysteologiaa" muistuttavaa... en tiedä, mutta minulle ainakin tuli siitä niin ahdistava olo, että piti päästä pois. Ja mieskin sanoi, että ihan hyvä kun lähdettiin pois. Eräs kolmaskin soitti meille ja sanoi, että hänellekin jäi "huono maku" siitä puheesta, että Hän ei tuntenut siinä mitään Pyhää Henkeä.

Jos Jumalan armo käännetään niin laajaksi, että mitä vaan voi tehdä sillä verukkeella ettei olla "lain alla", niin eikö silloin käytetä armoa väärin...
No, nämä ovat vain omia pohdintojani, jota eilisestä tuli mieleen, ehkä hänkään ei tarkoittanut sitä niin. Mutta lainaan tähän vielä Jumalan Sanaa, koska siitä ainakin tiedämme keneltä se on :)



"Mutta pysy sinä siinä, minkä olet oppinut ja mistä olet varma, koska tiedät keiltä olet sen oppinut..." 2.Tim.4:14





Siunausta päivääsi!

Tuomio ja Armo

"Ystäväni ihaili kuusivuotiaan Marjatan kanssa vastasyntynyttä pienokaistaan hänen kehtonsa äärellä.
- Voi kuinka kaunis ja puhdas onkaan meidän vauva!
Silloin Marjatta tarttui äidin käteen ja sanoi:
- Kyllä meidänkin vauva vielä syntiä tekee.



Marjatan sana koitui äidille herätykseksi. Hän näki omat syntinsä, kun oivalsi , että kerran paha maailma vie hänen sydänkäpysensäkin synnin teille.
Kaikki ovat syntiä tehneet, vakuuttaa Raamattu.
Tähän karvaaseen totuuteen meidän täytyy taipua ennemmin tai myöhemmin. Me olemme kaikki syntisiä. Olemme Turmeluksen kaupungin asukkaita. Olemme synnin leimalla merkittyjä. Jospa sen näkisimme!



Jospa kauhistuisimme itsessämme synnin leimaa, jota emme voi poistaa omilla keinoillamme.
Jospa pakensimme Turmeluksen kaupungista, ennen kuin on liian myöhäistä. Mutta niille jotka alistuvat syntinsä tunnustamaan, kuuluu Raamatun sanan jatko:
"Ja saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan, joka on Kristuksessa Jeesuksessa".





Ihmeellinen Sana! Tekee syntiseksi! Mutta samassa hengenvedossa tekee myös vanhurskaaksi, joka merkitsee niinkuin ei olisi koskaan syntiä tehnyt.
Siunattu tuomion ja armon sana, joka tekee meistä samalla kertaa sekä syntisiä, että vanhurskaita." Ensio Lehtonen.





- - -




"Missä synti on suureksi tullut, siinä armo on tullut ylenpalttiseksi." Room.5:20

Ilmestysmaja ja Raamattu

Ensio Lehtonen:




"Kerimäen Nuorten Raamattuleirillä maailman suurimman puukirkon tuntumassa tutkisteltiin Raamatun ohjeiden mukaan tehtyä Ilmestysmajaa, juutalaisen korpivaellusseurakunnan kirkkoa. Päältäpäin se oli ruman näköinen...




- Tuleppas, Keijo, katsomaan, millainen ilmestysmaja on sisältä.


Keijo astui rohkeasti esille ja meni sisälle Ilmestysmajaan.


- Millainen Ilmestysmaja on? kysyin häneltä.

- Tämä on ihanan kirkas ja kirjava. Ja sitten täällä on valkoinen verho ja punainenkin.



Niin kuului Keijon todistuksen ääni Ilmestysmajan sisältä. Me muut näimme siinä vain mustaa ja rumaa, mutta Keijo näki kirjavaa, valkoista ja punaista.
Me uskoimme Keijon todistukseen, sillä hän oli silminnäkijä.
Ja lopulta kun verhot paljastettiin, totesivat kaikki Raamattuleiriläiset, että Keijon todistus oli tosi."







Tämä oli kesäkuun toisen päivän tekstistä vuodelta -61 Ensio Lehtoselta.






Tänään menimme ehtoolliskokoukseen seurakuntaan ja kuinka ollakkaan vieraileva pastori kertoi puheessaan myös Ilmestysmajasta. Hän oli ollut Israelissa lomalla ja siellä oli ollut Ilmestysmajan näköismaja. Se oli päällystetty, niinkuin Raamattu sanoo, sireenin (eli merilehmän) nahalla, ja oli hyvin harmaa ja vaatimattoman ja synkänkin näköinen. Mutta sisältä se oli kaunis ja värikäs kirjailtune verhoineen.





Molemmat, sekä Ensio Lehtonen, että pastori, vertasivat Ilmestysmajan ulkonäköä Raamattuun. Niinkuin Ensio Lehtonen sanoi: "Kaikki eivät rakasta Raamattua, kun he katselevat sitä kaukaa, he näkevät siinä vain mustaa ja raskasta. He eivät usko silminnäkijöitä, jotka innostuneina kertovat millainen on Raamattu ja Raamatun Vapahtaja sisältäpäin katsottuna.





- - -




- Mikä on alusta ollut, minkä olemme kuulleet, minkä olimme omin silmin nähneet, mitä katselimme ja käsin kosketimme, siitä me puhumme, elämän Sanasta. 1.Joh. 1:1





Voit tietää mitä Raamattu ja usko on, vain tututumalla siihen itse. :)

Kuvan Raamattu on äitini ja isäni vihki-Raamattu vuodelta 1955.