Uusi vuosi...

... osaisipa sen ottaa niin, että se on uusi mahdollisuus. Uusi mahdollisuus olla lähempänä Jumalaa, uusi mahdollisuus viihtyä enemmän Sanan ääressä, uusi mahdollisuus antaa enemmän itsestään toisille...




"Vanha vuosi vaipuu hautaan
riemuineen ja murheineen.
Ihmissydän puhkee nöyrään
rukoukseen, kiitokseen:
Oi, jos vuosi alkava
oisi Luojan siunaama!"




Siunausta sinunkin vuoteesi!

Valo ja tuli

Eilistä sanaa:




Valaistut ikkunat kertovat työstä, elämästä,lasten leikeistä, rauhasta, lämmöstä ja viihtyisyydestä. Valaistut ikkunat ovat elämän merkki.








Miten meidän elämämme "ikkunat", loistavatko ne elämän valoa? Me emme voi itseämme valaista emmekä heijastaa valoa sydäntemme ikkunoista. Valo joka meistä itsestämme lähtee on pimeyttä, mutta Jeesus tuo tullessaan valon meidän sydämiimme. Ympärillämmekin olevat huomaavat sen, kun/jos Jeesus on päässyt sydämeemme asumaan.






Tämän päivän sanasta:





Missä elävä Jumala liikkuu, siellä palavat aina Jumalan tulet. Ne paloivat Hoorebin vuorella, kun Jumala puhutteli Moosesta palavassa pensaassa. Samoin Karmelin vuorella, kun kansan oli pakko huutaa: "Se Jumala, joka vastaa tulella, on oikea Jumala!
Ja yläsalissakin paloi tuli ensmmisenä helluntaina, jolloin tuliset kielet jakaantuivat opetuslasten päälle.




Rukoilkaamme, että Jumalan tulet palavat myös meidän keskellämme, että ne valaisisivat, lämmittäisivät ja sytyttäisivät kylmät sydämmemme. Kun Jumalan tuli palaa, saamme voiman ja rauhan sydämeemme ja elämäämme. Sitä me todella tarvitsemme!





"Tulta minä olen tullut heittämään maan päälle ja kuinka hartaasti minä toivonkaan, että se olisi jo syttynyt." Luuk.12:49






Taas Ensio Lehtosen viisaita sanoja mukaillen.

Vihollisen hyökätessä

Nyt kun kaikki kääntyi taas huonoksi ja vihollinen hyökkää, kirjoitan ylös sanan, jonka Raamatusta luin:




"Olkaa lujat ja rohkeat! Älkää pelätkö älkääkä arkailko Assyrian kuningasta ja hänen kanssaan olevaa joukkoa. Hän, joka on meidän kanssamme, on suurempi kuin se joka on hänen kanssaan. Hänen kanssaan on lihan käsivarsi, mutta meidän kanssamme on Herra, meidän Jumalamme. Hän auttaa meitä ja sotii meidän sotiamme."




2. Aikakirja 32: 7-8

"Hullunmyllyä"

Onko sinun elämäsi hullunmyllyä?




Eräs ylilääkäri sanoi kauan sitten:



- Liian kauan olen ollut tässä hullunmyllyssä. Ja kirjoitti sairaanhoitajan vieraskirjaan: "Ihmisen elämä on aika hullua."

Sitä se oli hänelle. Hermot riekaleina, ruumis väsynyt paljosta työstä ja raskaasta vastuusta, kotielämäkin meni huonosti.







Ihmisen elämä on aika hullua, kun ajamme takaa milloin milloin mitäkin: kunniaa, tavaraa, ihmistä jota vihaamme tai rakastamme, nautintojen maljaa, himohedelmiä...
Me emme saa mitä tavoittelemme, juoksemme ja uuvumme, emme saa odottamaamme tyydytystä, se liukuu aina vain kauemmaksi. Niin jatkamme juoksuamme. Kunnes väsymme ja sanomme: - Elämä on aika hullua.






Meitä voivat myös ajaa takaa synnin kiusaukset, syntitoverit, pahan omantunnon haukkuvat koirat, ahdistukset, sairaudet ja monet vastoinkäymiset. Aina ne ovat kintereillämme kunnes sanomme: -Elämä on aika hullua.





Se on levotonta kunnes se löytää rauhan Vapahtajan yhteydessä. Älkäämme enää jatkako hullunmyllyssä pyörimistämme. Pysähtykäämme ja kuunnelkaamme , kuinka Herra Jeesus pyytää meitä luoksensa ja lupaa antaa levon meidän sielullemme.





- - -




Hebr. 4:7, 10




Tänä päivänä jos te kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydämiänne. Sillä joka on päässyt hänen lepoonsa, on saanut levon teoistaan.




Teksti Ensio Lehtosen kertomaa lyhennettynä.

Kristus kuoli puolestamme

Päivän sanasta:




"Sillä Kristuksen rakkaus vaatii meitä, jotka olemme tulleet tähän päätökseen: yksi on kuollut kaikkien edestä, siis myös kaikki ovat kuolleet. Mutta kaiki on Jumalasta, joka on sovittanut meidät itsensä kanssa Kristuksen kautta ja antanut meille sovituksen viran. 2.Kor. 5:14,18.





Raamatusta:



"... Hän on kuollut kaikien puolesta, että ne, jotka elävät, eivät enää eläisi itselleen vaan Hänelle, joka on heidän tähtensä kuollut ja noussut ylös. Jos siis joku on Kristuksessa, hän on uusi luomus. Vanha on kadonnut, uusi on tullut tilalle! Hänet, joka ei synnistä tiennyt, Jumala teki meidän tähtemme synniksi,jotta me Hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi." 2.Kor. 5: 15,17,21.





Meillä on rauha Jumalan kanssa!

Rauhattomuus ja rauha

Jo 50-60-luvulla eräs kotimaahan saapunut amerikansuomalanen sanoi: "Kansani kasvot ovat synkät ja alakuloiset. On sääli katsella kulkuvälineissä ja kaduilla kovia, jäykkiä ja alakuloisia kasvoja, jota ei voi peittää räikeät meikit eikä huoleton hymy."
Elintason nousu ei näkynyt ihmisten kasvoista. Niistä kuvastuivat sisäiset ahdistukset ja ulkonaiset huolet.
Hän väitti, että mitä korkeammalle ihmisten elintaso nousee, sitä synkimmiksi käyvät ihmisten kasvot. Se on yleismaailmallinen ilmiö.





Maailman kansat ovat joutuneet suureen ahdistukseen, joka on enemmän sisäistä kuin ulkonaista. Tätä lopunajan ahdistusta kuvaa sattuvasti Vapahtajan ennustus:
-Ihmiset menehtyvät peljätessään ja odottaessaan mikä maanpiiriä kohtaa.




Ulkonaisesti on kaikki hyvin. Elintaso kohoaa, tieto lisääntyy, samoin tekniikan saavutukset, rauhaa luvataan ja valmistellaan. Eikä kuitenkaan ole rauhaa, ei ulkoista eikä sisäistä.





Mutta me voimme sen saavuttaa. Kenenkään ei tarvitse uupua taakkojensa alle. On olemassa Isän käsi, joka tahtoo kantaa kaikki lastensa taakat. Hän on itse sanonut: - Heittäkää kaikki murheenne minun päälleni, minä pidän niistä huolen.
Hänen vahva ja hellä kätensä pitää meistä huolen aikamme moninaisten ahdistusten keskellä. Mutta se tuo meille lohdun myös sinä päivänä, jolloin petollinen rauha maan päällä muuttuu hirvittäväksi antikristuksen ajaksi.



Hänen rauhallansa ei ole loppua.




Teksti mukaeltu Ensio Lehtosen tekstistä vuodelta -61, mutta aina ajankohtaista...ja vielä enemmän nyt.

Aamulla...

...luin kotona vanhasta Raamatusta vähän sanaa, kun päivän sana ja toinen Raamattu olivat täällä koira-talolla. Olin siis kotona yötä.




Siitä poimin tähän aiemmin alleviivattuja kohtia:





Matteuksen evankeliumin 15. luku.





15:5 "Minä olen viinipuu, te olette oksat. Joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, se kantaa paljon hedelmää, sillä ilman minua te ette voi mitään tehdä."



15:7 "Jos te pysytte minussa ja minun sanani pysyvät teissä, niin anokaa, mitä ikinä tahdotte, niin te saatte sen."



15:14 "Te olette minun ystäväni, jos teette mitä minä käsken teidän tehdä."

Tähän jakeeseen tulee ihan kuin vastauksena jae 17:

"Sen käskyn minä teille annan, että rakastatte toisianne."




15:16 Te ette valinneet minua, vaan minä valitsin teidät ja asetin teidät, että te menisitte ja kantaisitte hedelmää ja että teidän hedelmänne pysyisi: että mitä ikinä te anotte Isältä minun nimessäni, hän sen teille antaisi."




Auta Herra meitä kantamaan hedelmää tänäkin päivänä, tavalla tai toisella!

Joulukuu

Ensio Lehtosen "Ristin sana"-kirja lähestyy loppuaan, niinkuin vuosikin. Toivottavasti saan/löydän jonkun hyvän päivän sana -kirjan ensi vuodeksi.












Kuvat tuosta kirjasta.












"Jumalan rauha on yliluonnollinen lahja, jonka rauhan Jumala lahjoittaa heikolle ja monien tuulten heiluttamalle ihmiselle Poikansa Jeesuksen Kristuksen kautta. Golgatalla tehtiin ikuinen rauha syntiin langenneen ja Jumalaa vastustavan ihmisen kanssa. Rauhan Jumala solmi itse tämän rauhan Jeesuksen Kristuksen kalliin veren kautta sovittaessaan Hänen kauttaan kaikki sekä maassa että taivaassa.

Jumalan rauhan takaaja on Herra Jeesus, sillä Hän on meidän rauhamme. Jumalan lasten rauha käy yli ymmärryksen, sillä se ei ole ajallista vaan iankaikkista, itse rauhan Jumalasta lähtöisin. Rauha on Jumalan lapseuden merkki, koska autuaita ovat rauhantekijt, sillä heidät pitää Jumalan lapsiksi kutsuttaman."



Tekstissä lyhennelmä Ensio Lehtosen tämän kuun alkutekstistä.