lauantai 29. elokuuta 2020

Olkaa aina valmiit...



Niinkuin toisessa blogissa kerroin minulle oli tullut viesti, että voisinko todistaa uskoontulostani seurakunnassa. En yleensä kieltäydy, jos ei ole ihan pakottavaa syytä, niinpä vastasin:"Eiköhän se järjesty." "Olkaa aina valmiit vastaamaan sen toivon perustusta jotka kysyvät teiltä mihin toivonne perustuu." Tuo on Raamattu kansalle-mukaan. Jotenkin tuota yritän pitää ohjenuoranani, jos pyydetään todistamaan, niin tahdon sen tehdä.



Vatsavaivoista huolimatta itse todistus ja myös tilaisuus meni hyvin. Kerroin uskoon tulostani (josta on nyt jo 30 vuotta), luin pätkän Raamatusta ja sitten osan Hilja Aaltosen Päivänsanassa olleesta tekstistä:


"Jalokivikauppiaalla oli loistavien kiviensä joukossa myös tumma, mitättömän näköinen kivenmöhkäle, opaali.
Mitä virkaa sillä on loistavien kivien joukossa, monet ihmettelivät. Silloin kauppias otti synkännäköisen kiven lämpimään käteensä, ja mitätön möhkäle alkoi sädehtiä, kimaltaa kauniisti kaikissa sateenkaaren väreissä,
Jeesuksen kädessä on tänäänkin lämpöä, joka saa synkän järkäleen sädehtimään.
Sellainen on Jeesus."



Pohjustin sitä sillä, että jos joku ajattelee, että mitä varten hän on tullut seurakuntaan, ja tuntee itsensä huonommaksi muiden joukossa...



Kiitos Herralle, että jokaiselle on ovi avoinna Jeesuksen luokse ja jokaista Hän kaipaa lähelleen.

keskiviikko 19. elokuuta 2020

Kiviä tiellä







Tässä pätkä Jumala puhuu-kirjan päivänsanasta eiliseltä:



"Etsit kasvojani. Joka etsii, löytää. Tämä ei ole inhimillistä etsintää, vaan ehdotonta antautumista tahtooni niin pienissä kuin suurissakin asioissa. Silloin voin sinua johdattaa.

Tiedät mikä ero on lapsella, joka kuuliaisena mielellään tottelee käskyjäsi ja iloisesti hyppelee rinnallasi - ja toisaalta lapsella, joka vastustelee, kapinoi ja jota on pakotettava eteenpäin, parempina hetkinään hän saattaa korkeintaan sanoa: Tulen mukaasi. En halua olla yksin, mutta vihaan tätä tietä.

Tärkeintä ei ole vain vaellus, vaan opetuslasteni riemuitseminen tiellä ja johdatuksestani iloitseminen. Alistut johdatukseen,mutta sinä et iloitse pienistä kivistä tiellä."



Niitä kiviä on nyt ollut omallakin tiellä, kun auto on ollut korjattavana ja siitä taas ylimääräisiä kuluja... mutta jos positiivisesti ajattelisi, niin sittenhän auto on taas kunnossa ja menee katsastuksesta läpi ja tänään on luvattu se saadakin, niin pääsee huomenna kuntouttavaan työtoimintaan omalla autolla :)



Uskotaan ja luotetaan Herraan, pienistä kivistä huolimatta.

tiistai 11. elokuuta 2020

Parhaassa hoidossa








Jumala puhuu-kirjasta tälle päivälle:

"Jeesus Sinä valvot meitä, siunaat meitä ja pidät meistä huolen."


"Niin, muista se aina - että johdatan sinut pimeydestä valkeuteen. Levottomuudesta lepoon, epäjärjestyksestä järjestykseen. Virheistä ja epäonnistumisista täydellisyyteen.
Luota siis kaikessa minuun. Älä pelkää. Toivo aina. Katso lakkaamatta minuun, ja minä olen oleva apusi.


Eikä Hän, joka toi kaaoksesta esiin kauniin maailman,joka asetti tähdet radoilleen  ja sai jokaisen kasvin noudattamaan vuoden aikoja, eikö Hän pystyisi sinun pienen sekasortosi  muuttamaan rauhaksi ja järjestykseksi?


Sinä olet Minun. Sinun asiasi on Minun. Jumala hoitaa omat asiansa - sen vuoksi Hän hoitaa juuri sinun asiasi."



Kiitos Herralle <3 Siunausta päiväsi!

sunnuntai 9. elokuuta 2020

Niin kumpa...





Onpas taas aika rientänyt. Mutta välillä tuntuu,ettei ole mitään järkevää sanottavaa tänne,kun en koskaan ole ollut mikään hengellisten asioiden opettaja, enemmänkin vastaan ottaja.



Tänä aamuna on koko aamun soinut päässäni (ja olen lauleskellut) laulun säe:


"Jospa yksikään ei jäisi
tänne alas tuskaan, vaivaan,
vaan me kaikki kerran
pääsisimme kunniaan.

Silloin niinkuin vetten pauhu
valtavasti kaikuu voittolaulu,
siellä kunniaksi Herran,
Jumalan ja Karitsan."



Niin kumpa... ei kenenkään tarvitsisi jäädä tämän maailman kauhuihin, silloin kun Jeesus tulee noutamaan omiansa pois. Koska sen jälkeen kaikki vain pahenee koko ajan.
Nyt on vielä aikaa kääntyä Herran puoleen, Hän on armahtavainen ja laupias ja antaa synnit anteeksi, kun sitä pyydämme.


Kiitos Herralle Hänen valtavasta armostaan ja rakkaudestaan!

sunnuntai 2. elokuuta 2020

Muistoja






Tänään oli Päivän sanassa ensimmäisenä teksti:

"Muistelkaa muinaisia aikoja, ajatelkaa menneiden sukupolvien päiviä. Kysykää isiltänne , niin he kertovat teille, kysykää vanhuksiltanne, niin te saatte kuulla." 5. Moos. 32:7

Tuo on ilmeisesti uutta käännöstä.Vanhassa käännöksessä on näin: " Muistele muinaisia päiviä, ajattele menneiden sukupolvien vuosia. Kysy isältäsi, niin hän sen sinulle ilmoittaa, vanhimmiltasi niin he sen sinulle sanovat."


Oma Raamattu kansalle sanoo sen melkein samoin sanoin kuin vanha käännös.



Mutta minulla tuli tuosta ihan muut asiat ja henkilökohtaiset muistot mieleen. Tuli mieleen nuorin tyttäreni, joka oli lapsena uskossa. Kerran olimme menossa seurakuntaan, tyttö oli joku 5-6-7 vuotias varmaan ja istui auton takapenkillä ja lauloi : "Muinaisia polkuja katsokaa..." Meillä oli Riku Rinteen laulukasetti soinut autossa joskus ja tyttö oli oppinut tuon laulun siitä. Tuo oli kiva ja haikea muisto.



Mutta palatakseni tuohon päivän sanaan, niin meidänkin on hyvä kulkea niitä Jumalan polkuja, jotka jo edelliset sukupolvet ovat uskossa hyviksi kokeneet, ja Jumalan miesten ja naisten  jalanjäljissä on turvallista kulkea, eikä taipua kaikkien uusien villitysten mukaan, niitäkin kun nykyisin on kaikenlaisia. Taivaallinen Isä, anna meille viisautta kulkea oikeaa, suoraa tietä!