perjantai 29. kesäkuuta 2018

Viimeiset sanat










"Nämä ovat Daavidin viimeiset sanat, kirjoitetaan Pyhässä Kirjassa. Daavidin viimeiset sanat säilyivät mielissä. Ne kirjoitettiin muistiin. Ne olivat kuin siltana poissiirtyneen ja tänne jääneiden välillä."




Näin kirjoitti Ensio Lehtonen, ja jatkaa...





Viimeiset sanat - onkohan mikään niin varmaa kuin se, että kerran mekin kaikki sanomme viimeiset sanamme. Nekin jävät mieliin. Ehkäpä joku kirjoittaa ne muistiin. Lasten lapsillekin saatetaan niistä vielä puhua. Sinun viimeisistä sanoistasi. Ja minun.






Mitä ne ovat?





Mitä ovat turhanpuhujan viimeiset sanat? Kirolija kiroaa kerran viimeisen kirouksensa, sekö jää jäljelle jääneiden mieliin? Valehtelija pettää viimeisen kerran, valheko jää jäljelle?




Valhetta, kirousta ja turhia sanoja on maailma täynnä. Kuinka monelle ne jäävätkään viimeisiksi sanoiksi...





Mitkä ovat minun viimeiset sanani? Ja mitkä sinun?
Kerran me ne sanomme, töihin lähtiessämme,ulos mennessämme tai maata pannessamme. Emme silloin aavista, että ne olivatkin viimeiset sanamme. Emme tulleet enää takaisin, emme nousseet enää ylös. Suumme oli vaiennut. Mutta viimeiset sanamme jäävät elämään. Oi, jospa ne olisivat siunauksesn sanoja!





- - -





"Jos joku puhuu, puhukoon niinkuin Jumalan sanoja." 1.Piet. 4:11






- - -





Luin kirjaa "Unelmien varjot", josta toisessa blogissa (Ilo elää) kerroinkin. Siinä eräs nuori nainen kuoli sairauden murtamana, ja kuollessaan hän sanoi: "Oi miten kaunista musiikkia,kuuletko?" hän sanoi siskolleen, joka piti häntä kädestä, " niin kaunista", hän sanoi ja kuoli hymy huulillaan. Sellaisen kuoleman me jokainen varmaan tahtoisimme.


Tosin en tiedä miten paljon tuossa kirjassa oli totta ja mikä kirjailijan kerronnan vapautta, mutta joka tapauksessa se perustuu tosi tapahtumiin, ja henkilöt ovat olleet todellisia henkilöitä. Luultavasti tuokin naisen kuoleman tapahtuminen noin, oli aivan totta ja jäljelle jääneiden kertomaa.




Meidän elinpäivämme ovat luetut ja Jumalan tiedossa, kumpa voisimme elää ne Hänelle kunniaksi eikä häpeäksi!


Siunausta jokaiselle, joka täällä piipahtaa :)

2 kommenttia:

  1. Tässäpä oli ajattelemisen aihetta. Paljon tulee sanottua sellaista, jota ei soisi ja jättämättä sanomatta se, mikä olisi pitänyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se on. Ja miten paljon tuleekaan niiden sanottua, jotka ovat "jatkuvasti äänessä", sekä hyvässä että pahassa, kun tällainen hiljainenkin sanoo sanan jos toisenkin, sellaisenkin minkä voisi jättää sanomattakin :)

      Poista