keskiviikko 12. heinäkuuta 2017
Sielun ankkuri...
Mun täytyy tunnustaa, että pitkiin aikoihin ei ole hengelliset laulut soineet päässäni herätessäni...niinkuin aiemmin. Mutta ihana yllätys oli kun tänä aamuna soi päässäni (hengessäni)laulu:
"Uudista mut astiaksi, josta muutkin juoda vois, elon vettä elämäksi, joka janon ottaa pois....." Vain tuo kohta, sitä olen nyt lauleskellut :)
Uudistustahan me kaikki tarvitsemme aika ajoin, kun maailma huolineen on saanut Pyhän Hengen hiljaisen äänen taka-alalle. Jossain luki, että "Pyhä Henki on herrasmies, Hän ei koskaan tule väkisin elämäämme ja sydämeemme".
Rakas ystäväni sairastaa ja hänen tautinsa on edennyt... Hän kuvaa mielellään kukkia ja laittelee minullekin kukka kuvia kännykällä, niinpä ajattelin minäkin laittaa hänelle muutaman kukkakuvan piristykseksi. Kuitenkin, kun törmäsin känny-kuviani selatessani, tähän ankkuri-kuvaan, niin tuli mieleen tämä jae: "Se toivo meille on ikäänkuin sielun ankkuri, varma ja luja,..."Hebr. 6:19 33/38 käännös. Tuon kohdan lähetin hänelle Ankkuri-kuvan kanssa, sekä muuten toisen kukkakuvan.
Häneltä tuli viesti, että viestini oli tullut hänelle ihan oikeaan aikaan...niin se Jumala vaikuttaa meissä tahtomista ja tekemistä.
Elävä Toivo kirjassa tuo kohta sanotaan näin: "Pelastumisen toivo on kuin sielun vahva ankkuri, joka on heitetty taivaan pyhän esiripun taakse Jumalan luo. Kristus on mennyt sinne jo edeltäpäin rukoilemaan puolestamme...."
Luotetaan tuohon toivoon ja iloitaan siitä, että Kristus itse rukoilee puolestamme :)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tuo on juuri niin ihmeellistä, että joskus voi joku sana tms. osua niin oikeaan aikaan, vaikka ei sitä itse esiintuodessaan käsitäkään:)
VastaaPoistaPyhän Hengen hiljainen ääni johdattaa sisimmässämme :)
PoistaOlipa ihanaa, että tosiaan se sana oli niin suoraan ystävällesi. Tuo jae siitä sielun ankkurista on ihana. Hieno on myös tuo ankkurikuvasi!
VastaaPoistaOnneksi meidät on ankkuroitu taivaallisiin...kunhan emme itse halua siitä ankkurista irrottautua...
Poista