keskiviikko 22. toukokuuta 2019
Rohkaisua huolten keskellä
"Jos Herra ei huonetta rakenna, niin sen rakentajat turhaan vaivaa näkevät. Jos Herra ei kaupunkia varjele, niin turhaan vartija valvoo." ps.127:1
Tuo lause oli tämän päivän sanassa alkajaisiksi. Myöhemmin Hilja Aaltosen tekstissä puhutaan siitä kuinka monet ovat sen elämässään oppineet huomaamaan. Jospa osaisimme jättää kaikki huolemme Herran käteen. Mutta ei se helppoa ole, ainakaan omassa elämässäni. Sen olen taas saanut karvaasti kokea, kun ahdistus vyöryy ylitseni kuin tukahduttava peitto, jonka alta en jaksaisi pyristellä pois. Kun muutenkin olen niin väsynyt kaikkeen.
Haluaisin vaan olla rauhassa... ilman mitään velvoitteita. Vaan ei auta, tämä viikko ainakin on niin kiireinen. Päivän sanassa sanotaan myös, että jos osaisimme jättä asiat Jumalan käteen, säästyisimme lukemattomilta turhilta murheilta, ylivoimaiselta kuormitukselta.
Kyllähän meidän täytyy kantaa velvollisuuksiemme taakkaa, mutta kun murehdimme etukäteen niin paljon asioita, joita ei koskaan edes tulekaan.
Eräs vanha pastori oli saarnassaan sanonut: "Katsokaa minun hiuksiani. Ne ovat kokonaan harmaat ja harmaantuneet kantaessani suurelta osalta murheita, joita ei koskaan tullut. Huomisen huolien alla on pääni harmaantunut."
Hilja Aaltonen jättää meille rukouksen: "Anna minulle, Taivaallinen Isä, lapsenmielinen luottamus sinuun.Opeta sitä minulle."
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tuo ylin jae on ollut minulle mieluinen jae.
VastaaPoistaHyviä ajatuksia. Olisi se ihanaa saada olla edes hetki ihan rauhassa, ilman jatkuvaa tunnetta, että pitäisi ja pitäisi. Jos ja kun ei pysty lepäämään eikä olemaan murehtimatta, onneksi voi kuitenkin rukoilla, että Jumala itse antaisi meille sellaista lepoa ja hoitoa, jota tarvitsemme.
VastaaPoistaNiinpä!
Poista