Saulin matkassa

Olen tuossa aiemmin tutkinut 1. Samuelin kirjasta 9 luvusta eteen päin kuningas Saulin vaiheita. Saul oli Kiisin poika, nuori ja komea, päätään pitempi muita.
Kerran Saulin isältä katosi aasintammoja. Hän käski Saulin lähteä palvelijan kanssa etsimään niitä. He eivät löytäneet aasintammoja ja Saul oli jo valmis lähtemään kotiin, mutta palvelija sanoi, että kaupungissa oli suuri Jumalan mies, näkijä (profeetta), mentäisiinkö häneltä kysymään aasintammoista. Palvelijalla oli mukanaan hopeaa lahjaksi profeetalle vietäväksi. Niinpä he lähtivät profeetta Samuelin luo.




Mutta jo päivää aikaisemmin Herra oli ilmoittanut Samuelille Saulin tulosta. Herra oli myös käskenyt Samuelia voitelemaan Saulin kuninkaaksi.
Kun Samuel näki Saulin tulevan, niin Herra sanoi hänelle:"Katso tässä on mies, josta minä puhuin sinulle. Hän on hallitseva minun kansaani." (1.Sam.:17)
Samuel sanoi Saulille: "Mene edelläni uhrikukkulalle, saatte syödä minun kanssani. Aamulla minä päästän sinut lähtemään ja ilmoitan sinulle vastauksen kaikkeen , mitä sinulla on sydämelläsi." Hän ilmoitti myös Saulille, että aasintammat ovat jo löytyneet, niistä ei tarvitse olla huolissaan. "Sitäpaitsi kenelle kuuluu kaikki, mikä on kallisarvoisinta Israelissa, ellei sinulle ja isäsi koko perheelle?"
Saul ihmetteli tätä puhetta, ja sanoikin, että: "Minun sukunihan on vähäisin kaikista Benjaminin heimon suvuista, miksi siis puhut minulle näin?"






Seuraavana aamuna Samuel sanoi lähtevänsä saattamaan Saulia, ja käski tämän käskeä palvelijaa menemään edeltä. Kun palvelija oli mennyt, Samuel sanoi Saulille: "Pysähdy sinä hetkeksi tähän, niin minä ilmoitan sinulle Jumalan sanan."
Samuel otti öljyastian, vuodatti Saulin pähän öljyä, suuteli häntä ja sanoi: "Herra on voidellut sinut perintöosansa ruhtinaaksi." Sen jälkeen Samuel kertoi hänelle tulevia tapahtumia paluumatkalta. Lopuksi Samuel käski Saulin mennä alas Gilgaliin ja odottaa siellä 7 pv, kunnes Samuel tulee sinne ja kertoo Saulille mitä hänen on tehtävä. (1. Sam.10 luku). Kun Saul kääntyi lähteäkseen Samuelin luota, niin Herra muutti hänen sydämensä ja kaikki mitä Samuel oli sanonut kävi sinä päivänä toteen.





Kun Saul tapasi setänsä hän kertoi , että Samuel oli kertonut aasintammojen löytyneen, mutta mitä Samuel oli sanonut kuninkuudesta sitä hän ei kertonut.
Mikä varmaan johtui siitä, että koska Saul tunsi itsensä ja sukunsa vähäiseksi, ei arvostanut itseään, niin ei ollut kanttia/uskallusta puhua kuninkuudesta. Ehkä hän pelkäsi, että hänelle nauretaan: "Ai sinäkö kuninkaaksi?....
Israelin kansa oli rukoillut itselleen kuningasta, niinkuin muillakin heimoilla oli, ja Herra oli lopulta myöntynyt heidän pyyntöönsä. Samuel tuli voitelemaan (virallisesti) kuningasta. Valinta suoritettiin sen ajan mukaan arpomalla (vaikka Herra ja Samuel tiesivätkin tuloksen etukäteen).
Arpa osui Sauliin, Kiisin poikaan. Mutta kun häntä etsittiin ei häntä löydetty. Israelilaiset kysyivät vielä Herralta Saulin olinpaikkaa ja Herra sanoi: "Hän on piiloutunut kuormastoon."
(Monesti mekin saatamme kokea olevamme liian heikkoja ja ´vähäisiä johonkin tehtävään, johon Herra on meidät valinnut ja mieluummin piiloudumme kuormastoon, pienempiin ja vähemmän arvostettuihin tehtäviin, huonon itsetuntomme vuoksi).




Ja kuitenkin Herra puhui Samuelin kautta ja sanoi: "Oletteko nähneet kenet Herra on valinnut? Hänen vertaistaan ei ole koko kansan joukossa." Silloin kansa huusi riemuiten :"Eläköön kuningas!"
Luvun lopussa sanotaan, että Saul lähti kotiinsa ja hänen kanssaan ne soturit, joiden sydämiä Jumala oli koskettanut. Mutta aina on niitä jotka arvostelevat Herran valintoja ja niin tässäkin tapauksessa. 27. jae sanoo: "Mutta kelvottomat miehet sanoivat: "Miten tämä muka pelastaisi meidät?" He halveksivat Saulia, eivätkä tuoneet hänelle lahjoja, mutta Saul ei välittänyt heistä vähääkään.






Tähn asti kaikki meni hyvin, mutta....Luku 13 kertoo meille, että kun Saul oli odottanut Samuelin määrämän ajan 7 pv, eikä Samuelia kuulunut, niin Saul ei odottanut määrajan loppuun asti, vaan uhrasi polttouhrin, vaikka Samuel oli kskenyt odottaa ja hän ilmoittaisi mitä Saulin on tehtävä. Mutta juuri kun Saul oli uhrannut uhrin, Samuel tuli. Saul selitteli tekoaan, mutta Samuel sanoi:"Sinä olet tehnyt tyhmästi. Et ole noudattanut Herran, Jumalasi, käskyä, jonka hän antoi sinulle. Muuten Herra olisi vahvistanut kuninkuutesi Israelissa ikuisiksi ajoiksi. Mutta nyt sinun kuninkuutesi ei ole pysyvä. Herra on etsinyt itselleen mielensä mukaisen miehen, ja hänet Herra on määrännyt kansansa ruhtinaaksi,koska sinä et totellut käskyä, jonka Herra sinulle antoi."





Luvussa 15 Saul on uudellen tottelematon Herran käskylle. Jumala oli käskenyt Saulia vihkimään tuhon omaksi kaikki amalekilaiset ja heidän karjansa.Kuitenkin Saul ja hänen väkensä ottivat elävänä vangiksi Amalekin kuninkaan Agagin ja säästivät itsellen parhaimman osan karjasta.
Kun Samuel tulee Saulin luo,niin Samuel sanoo: "Mitä on tämä lammasten määkinä ja nautojen ammuminen?"
Saul selittelee taas, että kansa säästi parhaat eläimet uhratakseen ne Jumalalle...Samuel sanoo :"Ovatko polttouhrit ja teurasuhrit Herralle yhtä mielusia kuin kuuliaisuus hänen äänelleen? Kuuliaisuus on parempi kuin uhri, tottelevaisuus parempi kuin pässien rasva.....koska sinä olet hylännyt Herran sanan, myös hän on hylännyt sinun kuninkuutesi."






Olen miettinyt noita Saulin "syntejä", siksi lainausmerkeissä,koska osin ne voivat olla myös luonteenpiirteitä ja kasvatuksen tai muuten toisten ihmisten aiheuttamia...vai puolustelenko vain itseäni, kun olen osaksi samoja asioita löytänyt itsestäni...



Saulilla oli ilmeisesti

-huono itsetunto
-pelkoa
-tottelemattomuutta
-ylpeyttä (Muistomerkki itselleen luvussa 15, jae 12)
-kateellisuutta (luku 18 jae 8)



Näin vaelsimme Saulin matkassa vähän aikaa ja saimme samalla tutkistella itseämmekin.





Ja 16 luvussahan Samuel voitelee kuninkaaksi Daavidin.




Siunattua päivää sinulle joka jaksoit lukea loppuun asti! :)

Jumalan lohdutus

Eilen illalla iski taas sellainen masennus/ahdistus-kohtaus ja sellainen olo, että todellisuus on ikävää ja epäreilua... itkien avasin Raamatun ja Jumala antoi lohdukseni ihanan sanan. Luin sen moneen kertaan ääneen ja vähitellen masennus väistyi. Jumalan sanassa on voima!





Raamatun kohta oli Jesajasta, 12 luku jakeet 1-6 (Raamattu kansalle käännös) Olkoon tämä tulevaisuudelle...





"Sinä päivänä sinä sanot: Minä kiitän sinua, Herra. Sinä olit minuun vihastunut, mutta vihasi kääntyi pois ja sinä lohdutit minua.
Katso Jumala on pelastajani. Minä olen turvassa enkä pelkää, sillä Herra, Herra on minun väkevyyteni ja ylistyslauluni. Hän tuli minulle pelastukseksi.
Te saatte ilolla ammentaa vettä pelastuksen lähteistä. Sinä päivänä te sanotte: Kiittäkää Herraa, huutakaa avuksi hänen nimeään, ilmoittakaa hänen tekonsa kansojen keskuudessa, julistakaa, että hänen nimensä on korkea.
Laulakaa ylistystä Herralle, sillä hän on tehnyt jaloja tekoja, tulkoot ne tunnetuiksi kaikessa maassa. Huutakaa ja riemuitkaa, Siionin asukkaat, sillä suuri on teidän keskellänne Israelin pyhä."





Ja sillä lohdutuksella, jolla Jumala meitä lohduttaa, saamme lohduttaa niitä jotka kaikkinaisissa ahdistuksissa ovat.






Hyvää alkanutta vuotta!

Vuosi vanha vaipuu hautaan ...

...riemuineen ja murheineen. Ihmissydän puhkee nöyrään rukoukseen kiitokseen. Oi jos vuosi alkava oisi Luojan siunaama!





Vanha koulussa laulettu virsi alkoi soida päässäni. Vieläkö ihmiset ajattelevat, että olisipa tuleva vuosi Luojan siunaama? Me uskovat sitä tietysti rukoilemme, mutta merkitseekö se kenellekään muulle mitään...onko tämä kansa jo hylännyt Jumalansa?
Jos Hän ottaa varjelevan kätensä pois kansamme yltä, mihin me silloin joudumme, yksilöinä ja kansana...





Tämän vuoden viimeisen päivän rukous Blumhardtin rukouskirjasta,vuodelta 1933:





"Herra , Jumalamme, me kumarrumme Sinun eteesi tänä aikana, jolloin Sinä olet etsiskellyt meitä tuomiolla ja vaikeilla asioilla. Me rukoilemme Sinua, että Sinä tahtoisit muuttaa nämä maiset ajat ja tuottaisit niihin jotakin taivaallista, jotta Sinun tahtosi tapahtuisi ja Sinun laupeutesi tulisi yli kaikkien kansojen. Me rukoilemme Sinua. Vahvistta Sinä meitä kaikilla teillämme uudenkin vuoden aikana. Ja ota vastaan kiitoksemme kaikesta, mitä Sinä olet tämän vuoden aikana meille tehnyt! Sinun nimesi olkoon kiitetty ja ylistetty joka aika! Me tahdomme seurata sinua ja pysyä Sinun taivaallisessa elämässäsi. Amen."





Herra siunatkoon sinua ja varjelkoon sinua! Niin tänään kuin tulevana vuonnakin <3

Hyvää neljättä adventti-sunnuntaita!

Tänään päivän sanassa:




Onko ketään Herran, meidän Jumalamme, vertaista? Hän istuu valtaistuimellaan korkeuksissa, mutta näkee alas maan syvyyksiin. Hän nostaa köyhän tomusta, hän kohottaa kurjan loasta. Ps.113:5-7






Paavali kirjoittaa: Kristus oli heikko, kun hänet ristiin naulittiin, mutta Jumalan voimasta hän elää. Mekin olemme heikkoja, koska olemme häneen liitettyjä, mutta yhdessä hänen kanssaan me elämme Jumalan voimasta. 2. Kor. 13:4





"Hän kohta ilmestyvä on kunniassansa, ja itku, murhe syvä on riemuun vaihtuva. Siis lamput valmiina jo kiiruhtakoon vastaan nyt kansa kuningastaan. Hän on jo tulossa!" Virsi 10:5





Ja toinen virren säkeisto (luultavasti tämäkin on virrestä, vaikka ei virren numeroa ole laitettukaan) vanhasta vuoden -49 kirjasta Elämän leipää , Tutkiskeluja vuoden joka päivälle. Kirja on miehen lahjaksi saama joskus, se on koottu C.O. Roseniuksen kirjoituksista.




"On Jeesus-nimi rauhani ja perustus mun uskoni, sen Isän sana takaa. En pelkää siis mä ensinkään, kun sanasta mä aina nään, on armo, autuus vakaa."




Turvallista päivää!

Rukous tälle päivälle vuosien takaa...

Tänään aamulla luin tavallisen päivän sanan ja Raamatun lisäksi tuosta vanhasta Blumhardin rukouskirjasta rukousta tälle päivälle. Kaunis ja tosi rukous siinä olikin. Tässä teillekin elähdyttäviä sanoja vuodelta 1933 :)





"Herra, Jumalamme, joka annat Henkesi tuulen käydä taivaassa ja maan päällä ja teet kaiken eläväksi, anna Henkesi koskettaa meitäkin. Anna elämämme sen kautta saada elämää siinä mielessä , jossa Sinun lupauksesi ja Sinun tahtosi perusteella saamme sitä odottaa!
Anna meidän tulla uusiksi ihmisiksi, niin ettei maailman paha ja vielä vähemmän synti kävisi meille ylivoimaiseksi. Anna meidän tulla uusiksi, jotta voisimme maan päällä olla taistelijoita korkeimman hyvän puolesta, mikä myös vie taivaaseen. Ja luo Sinä näinä päivinä kaikilla paikkakunnilla ja maailman äärillä, missä huokaus sydämistä kohoaa Vapahtajan puoleen, luo Sinä rukouksen kuulemusta.
Me rukoilemme heidän kaikkien puolesta, ja Sinä olet meitä kuuleva. Sinä olet myös lähettävä voiman, joka voi nostattaa Sinun puoleesi ihmisten sisäisen elämän, niin että sittenkin maan päällä olisi suuri, iloitseva kansa, kaikesta vaivalloisuudesta, kaikesta nurjuudesta ja kaikesta vaarasta huolimatta, kaikissa paikoissa ja kaikilla äärillä ilotseva kansa, joka panee luottamuksensa sinuun ja saavuttaa voiton Sinun suuren armosi kautta, jonka Sinä meille annat, kun sitä rukoilemme itsemme ja toisten puolesta. Amen."




Herra kanssamme tänäänkin ja olkoon päiväsi siunattu!

Vanhaa viisautta

Minulla on tällainen Cristoph Blumhardt:n Rukouskirja, jonka sain vuosia, vuosia sitten, edesmenneeltä tädiltäni jossain hänen lähettämässään paketissa. Kirja on vuodelta 1933 ja siinä on joka päivälle rukous ja myös Raamatun kohta merkittynä.















Joulukuun neljännen päivän kohdalla on Raamatun viittaus Ilm.3, 10-12
Kun tuo on vanha kirja, niin laitan tähän Raamatun kohdan ihan normaalilla 33/38 käännöksellä.








Siis Ilm. 3: 10-12




"Koska sinä olet ottanut minun kärsivällisyyteni sanasta vaarin, niin minä nyt otan sinusta vaarin ja pelastan sinut koetuksen hetkestä, joka on tuleva yli koko maan piirin koettelemaan niitä, jotka maan päällä asuvat. Minä tulen pian, pidä mitä sinulla on, ettei kukaan ottaisi sinun kruunuasi. Joka voittaa, sen minä teen pylvääksi Jumalani temppeliin, eikä hän koskaan enää lähde sieltä ulos, ja minä kirjoitan häneen Jumalani nimen ja Jumalani kaupungin nimen , sen uuden Jerusalemin, joka laskeutuu alas taivaasta minun Jumalani tyköä, ja oman uuden nimeni."

















Rukouksessa sanotaan näin: "Herra, Jumalamme, vahvista Sinä sydäntämme tänäkin päivänä sanasi kautta. Sinä olet Isämme, ja me olemme Sinun lapsiasi, ja me tahdomme luottaa sinuun kaikkena elinaikanamme. Suojaa Sinä meitä kaikilla teillämme, ja anna meidän alati pitää huomoimme kohdistettuna Sinun valtakuntasi tulemiseen, Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemiseen. Älä anna meidän joutua harhaan kaiken sen keskellä, mitä nykyisenä aikana tapahtuu, vaan anna meidän alati pysyä valppaina. Suo meidän myös siinä vapaudessa palvella Sinua ja säilyä kaikesta eksytyksestä, tulkoon sitten maailmassa mitä tahansa. Lahjoita meille Pyhä Henkesi kaikessa, sillä me emme voi tehdä mitään ilman häntä. Auta meitä, ja ole myös ylistetty kaikesta siitä, missä jo niin monella tavoin olet antanut meille apuasi! Amen."















Vaikka tuo on vuodelta 1933 eli 83 vuotta sitten julkaistu, niin samoin voimme rukoilla tänäänkin. varsinkin lause "mitä nykyisenä aikana tapahtuu" kosketti mieltäni, kun tv:stä tulee koko ajan niistä Imatran tapahtumista... Herra antakoon voimaa uhrien omaisille ja myös surmaajan omaisille. Herra armahda!




Me elämme pahassa maailmassa, mutta kerran on tuleva päivä, "meidän vapautuksemme hetki" niinkuin Sana sanoo. Siunattua adventtia teille!

Kohtaaminen aamun koitteessa

Päivät on menneet nyt niin hitaasti, johtuneeko tuosta rinnan kipeydestä. (Se on nimittin taas ollut niin kipeä). Meinasin aloittaa tämän kirjoituksen, että "eräänä päivänä" , sitten havahduin miettiessäni siihen, että sehän oli eilen! Siis eilen aamulla heräsin kun kuulin huudettavan "Sepi!" (Se on miehen antama lempinimi minulle :)
Ajattelin miehen huutavan mulle aamuherätyksen...kun olimme lähdössä kaupunkiin.




Katsoin kelloa, se oli 6.30. Ei hyvänen aika näin aikaisin tarvitse nousta...olenko nähnyt unta... Samassa rupesi mielessäni soimaan laulu, hyvin selvästi ja kovasti: "Voit ehkä yrittää elää riskitöntä elämää ja lasikaapissa voit aarteitasi suojella"...laulu kuulosti tutulta ja unisena mietin mikä laulu se oli ja samassa soi jatko siitä päässäni: "Anna kaikki tai ei mitään, se on hintana elämän. Anna peliin koko pieni sydän, saat itse paljon enemmän. Anna kaikki tai ei mitään, älä taakse jää vilkuilemaan, silloin kun on aika nousta Jeesusta seuraamaan."
Samassa mulle tuli synnintunto ja katumus miten olen uskoanikin pitänyt ikäänkuin lasikaapissa piilossa ja tosiaan yrittänyt elää riskitöntä elämää, sellaista suojattua...täällä maalla se on hyvin sujunutkin... Sain tehdä parannusta ja luovuttaa elämäni Jeesukselle uudestaan, kokonaan. Sanoin Jeesukselle: Sinun elämäsi on minun ja minun elämäni on sinun! Tuo lausekin tuli ihan kuin sisältäni itsestään, yllättäen.





Rukoilin siinä aikani ja läksin sitten alakertaan. Väsymys oli kuin pois pyyhitty. Tiesin, että olin kohdannut Jumalan ja arvasinkin, ettei mies ollut huutanut mua. Se varmistui kun kysyin hältä: "Huusitko sä mua?" Ei ollut huutanut. Ymmärsin, että Jumala oli käyttänyt huumorintajuisesti miehen mulle antamaa nimeä, koska tiesi, että siihen havahtuisin. Kerroin tapauksen miehelle ja tänään haluan kertoa sen seurakunnassa, jos mahdollista. Se oli minulle erittäin todellista.





Halutessanne voitte lukea 1.Samuelin kirja luku 3: Herra kutsuu Samuelia.




Ylistetty olkoon Herra!