maanantai 8. toukokuuta 2017
Nuoruusmuistoja
Kummallista kun päässäni on kahtena päivänä soinut laulu, jota en ollut välillä vuosiin muistanutkaan. Tämä laulu tuli joskus 70-luvulla äidin kasetilta, jonka hän oli helluntalaiselta pikkuveljeltään saanut.
Se meni näin:
"Meitä karttavat kuin haaveilija houkkaa,
kun uskomme kuin lapsi Raamattuun.
Pilkka maailman ei haavoita, ei loukkaa,
kun Jeesus vain on ystäväni mun.
Ei ystävätä toista vertaistaan,
tieni Hän saa kirkastumaan..."
Enempää en muista, en myöskään kenen esittämä se oli. Enkä muistaakseni ole myöskään kuullut sitä sen jälkeen kuin siltä äidin kasetilta.
Niinhän Raamattu sanoo, että "Hänen pilkkaansa kantaen"... en onneksi ole juuri pilkatuksi joutunut oman uskoni vuoksi, ja hyvä niin, koska olen sellainen "mielensäpahoittaja", että se tuntuisi minusta varmaan tosi pahalta.
Vappuna tuli 27 vuotta kun olen saanut uskossa olla, tosin lapsena ja nuorena olin "lapsen uskossa" uskovan äidin kasvatuksen tuloksena, vaan siinä välillä kerkisin olla jo noin 10 vuotta "maailman teillä" ennenkuin sain antaa elämäni uudestaan Herralle ja Hänen johtoonsa. Ja Hän on pitänyt huolen!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tuo olikin minulle aivan outo laulu. Itsekin toisinaan olen muistellut laulukasetteja, joita äitini oli saanut eräältä tutulta ja jotka olivat antajan itse äänittämiä. Niissä oli sellainenkin laulu, jossa oli jotain kirjurin kynästä, mutta en nyt saa siitä päähäni enenpää. Harmi ettei nekään kasetit ole enää tallella. Herättäisi varmaan muistoja jos voisi uudestaan niitä lapsuuden lauluja kuunnella.
VastaaPoistaMeillä äiti tosiaan sai veljeltään muutaman hengellisen kasetin... jotka mankassa aina välillä soivat.
VastaaPoistaNyt he molemmat saavat taivaassa yhdessä iloita, kun uskossa kuolivat :)