Runoni vuodelta 2015, ehkä menneitä muistellen olen sen kirjoittanut... mutta Jumala on suurempi kuin meidän kipumme koskaan!
Elämän taisteluissa
murtui rikki ihminen.
Jäljet lyöntien sydämessä,
haavat kovien sanojen.
Ei yöstä päivää erottanut,
oli pelkkää pimeää.
Silmissä pelko ja hämmennys,
sielussa niin kipeää.
Sinä kärsineen kohtasit
tahdoit auttaa ja armahtaa.
Rikki menneen korjasit,
vai teitkö uudeksi kokonaan.
t. Sesse
Voi hyvä ystävä!
VastaaPoistaTuo runosi 2015...
Joka ikinen sana siinä koskettaa..
Mulla nyt tuollainen elämäntilanne...nyyh..
"Piilotteletko" enemmänkin runojasi..
Uskaltaisitko niitä lisää julkaista?!
Tämänpäiväisen tekstisi kirjoitan
Omaan 30 vuoden vanhaan kirjaani
Johon olen laittanut vain kauneimmat ja koskettavimmat tekstit
(Muiden ihmisten,ei niinkään omia)
Alahan julkistaa omaakin tuotontasi...
Ihan rakkaudella kommentoin..
Ei mitään paineita ja vaatimuksia
Ihana Jeesus teitä siellä siunatkoon ja varjelkoon!
Kyllä olen aika paljom runoja kirjoittanut, varsinkin omista kokemuksista...ja seurakunnissakin joskus niitä lausunut. Kiitos Eija, siunausta sinullekin.
PoistaTodella kaunis ja koskettava runo! Lohdullista se, että rikki menneen Jeesus voi korjata ja tehdä uudeksi. Hän parantaa meidän haavamme!
VastaaPoistaJatka vain runojen kirjoittamista ja niiden jakamista! Ne ovat rohkaisuna muillekin. Hienoa että olet saanut lausua niitä seurakunnissa.
Jeesus on meidän parantajamme, johon aina saamme turvata! :)
Poista