Sanoja Jumalan sydämeltä.

"Kun aloit rukoilla, lähti sana liikkeelle, ja minä olen tullut ilmoittamaan sen sinulle, sillä sinä olet rakastettu. Kuuntele siis tarkkaavaisesti tätä sanaa..."Daniel.9 :23






"Ole vain varuillasi ja pidä tarkasti huoli siitä, ettet unohda asioita, jotka olet nähnyt, ja etteivät ne lähde sydämestäsi koko elinaikanasi vaan , että teet ne tiettäväksi lapsillesi ja lastesi lapsille."5.Moos. :9





"Ihana maa on tullut minun osakseni, ja kaunis on minun perintöosani. Minä ylistän Herraa, joka on minua neuvonut. Yölläkin minun sisimpäni siihen kehoittaa." Ps.16:6-7





"Mutta minä saan katsella sinun kasvojasi vanhurskaudessa, herätessäni ravita itseni sinun muotosi katselemisella." Ps.17:15





"....joka Herraan turvaa, häntä ympäröi armo."Ps.32:10





"Rauhassa minä käyn levolle ja nukun, sillsinä Herra, sinä yksin annat minun turvassa asua." Ps.4:9





Raamattu kansalle käännös.


Tällaisia lauseita olen ympäröinyt, kun olen kokenut niiden "kolahtaneen" minuun. Kaksi ensimmäistä ovat uusimmat saadut. Siunausta viikonloppuusi!

Laupeuden kyyneleitä

...oli otsikko päivän sanassa, jonka luin tänä aamuna.




Siinä kerrottiin Chigagolaisesta Eversti Clargesta, joka kuusi päivää uurasti liikkeessään, mutta seisemäntenä iltana hän kokosi miehiä kuulemaan evankeliumia kokoushuoneeseensa. Kadun miehiä, juomareita ja yhteiskunnan hylkäämiä.
Vaikka hän ei ollut erinomainen saarnamies, miehet kuuntelivat häntä hievahtamatta. Useat heistä tulivat kääntymykseen.




Mikä oli eversti Clargen salaisuus? Se, että hn rakasti miehiä, hän liikkui heidän keskellään kuin laupias samarialainen.
Hänen sydämensä oli niin täynnä sääliä, että hän usein purskahti itkemään. Alussa hän oli hävennyt sitä, ja yritti karaista luontoaan, mutta silloin hän huomasi menettäneensä otteen miehiin.



Siksi hän rukoili: Oi Jumala, anna minulle takaisin kyyneleeni! Hän sai kyyneleensä takaisin ja samalla palasi takaisin hänen vaikutuksensa kadun miehiin.
Meidän kuivat silmämme todistavat sydämen kovuudesta. Laupeus taas heijastuu kyynelinä silmäkulmassa. Pyytäkäämme sitä armahtavaa laupeutta, joka heijastuu kyynelissäkin.




2.Kor. 2:4 "Minä kirjoitin teille monin kyynelin että tuntisitte sen rakkauden, joka minulla on teihin."




Kertomus mukaeltuna kirjasta Ristin sana.

Uutisia

Kuinkahan moni kuuli MTV:n uutisissa uutisen, että Eufrat ja Tigris virtojen vesi on alentunut. Mieskään ei kiinnittänyt mitään huomiota uutiseen, mutta minulle nousi mieleen heti Ilmestyskirjasta jae: Ilm.16:12





"Kuudes enkeli vuodatti maljansa suureen Eufratvirtaan, ja sen vesi kuivui..."



Tutkin sitten uutista tarkemmin netistä. Luulajan teknillisestä yliopistosta Suomessa vieraillut Nahdir al-Ansari oli kertonut näin:

"Kaksoisvirtainmaan pääjokien makean veden virtaus on kutistunut. Keskeinen syy on naapurimaiden Turkin, Syyrian ja Irakin rakentamat padot, mailla ei ole sopimuksia niiden käytöstä.
Al-Ansarin mukaan Tigrisistä ja Eufratista ja niiden sivujoista ei enää saa vettä vuosisadan loppuun mennessä, jos patojen rakentaminen jatkuu."




Joen pinnan aleneminen on johtanut siihen, että Persian lahdelta virtaa suolaista vettä Shat-al-Arabijokeen. jossa Tigris ja Eufrat yhdistyvät. Suolapitoisuus on jo johtanut tappanut kaloja ja karjaa.





Elämme Raamatun sanan toteutumisen aikoja. Ollaan siis valmiina :) Siunausta sinulle!

Eräs kertomus

(Satama kuva isäni lähettämä kortti äitini isälle Hampurista, luultavasti joskus 50-60 luvulla).



Ensio Lehtosen kirjasta, vapaasti kerrottuna.


Erään perheen isä oli lähtenyt Amerikkaan "kultaa vuolemaan". Hän onnistuikin hyvin ja muutaman vuoden päästä lähetti vaimolleen ja pojalleen matkaliput Amerikkaan. Äiti ja poika lähtivät iloissaan matkaan. Onnellisesti he saapuivat New Yorkiin, josta he jatkoivat matkaa laivalla Kaliforniaan.



Eräänä päivänä kuului laivalla kauhea huuto: "Tuli on irti". Kapteeni ja miehistö tekivät kaikkensa tulipalon sammuttamiseksi, mutta turhaan. Palo levisi kovalla vauhdilla ja läheni suurta ruutivarastoa. Tilanne oli kauhistuttava.
Pelastusveneet laskettiin nopeasti veteen, mutta niitä ei ollut tarpeeksi. Voimakkaimmat ryntäsivät paniikissa veneisiin ja heikoimmat jäivät oman onnensa nojaan.




Viimeinen vene oli jo irtautumassa laivasta, kun äiti ja poika anelivat pääsyä veneeseen. "Emme voi ottaa kuin yhden matkustajan enää", sanoi laivamies. Äiti hyvästeli hellästi poikansa ja laski hänet veneeseen sanoen: "Kerro isällesi, että minä kuolin pelastaakseni sinut".




Sellaista on äidin rakkaus. Se ei etsi omaansa, vaan antaa kaikkensa, vaikka oman elämänsä. Siltikin se on vain heikko kuva siitä rakkaudesta, jolla Vapahtaja on meitä rakastanut valitessaan ristin kuoleman, pelastaakseen meidät.




"Hyvän edestä joku mahdollisesti uskaltaa kuolla, mutta Jumala osoittaa rakkautensa siinä, että Kristus, kun me vielä olimme syntisiä, kuoli meidän edestämme." Room.5 : 7,8

Armo täyttää tyhjyyden

Taas vaihteeksi Ensio Lehtosta:







" - Katso, minulle tulee vettä kantamatta!
- Ja minulle. Sitä tulee ihan itsestään.

Se oli hiekkarannalla leikkiville lapsille riemullinen havainto. He olivat tehneet hiekkaan kuoppia ja kantoivat meren vettä rikkinäisellä astialla kuoppiinsa. Se oli raskasta puuhaa. Ja turhaakin. Juuri kun kuoppa oli täynnä, se olikin taas tyhjä. Vesi imeytyi siitä pois.


Mutta silloin he keksivät syventää kuoppiaan. Ja tapahtui ihme. Suuren meren vesi virtasi hiekan läpi aivan itsestään lasten kuoppiin ja jäi sinne.
Tällainen ihme voi tapahtua meillekin.
Kuinka monta kuoppaa olemmekin kaivaneet ja yrittäneet saada armon siunauksia elämäämme. Mutta on kuin kaikki olisi valunut "hiekkaaan". Tyhjää on, aivan ammottavan tyhjää, vaikka armon rannaton meri on aivan lähellämme.


Me emme ole kaivaneet tarpeeksi syvälle. Olemme ottaneet Jumalan armon vastaan niin että se on mennyt hukkaan.
Meidän on kaivettava syvemmälle juuri siinä missä olemme. Ei armoa tarvitse lähteä etsimään. Ei sitä tarvitse mistään kantaa. Jumalan armo ympäröi meidät kuin valtava valtameri. Meidän on vain päästävä kyllin alas, tuomitun syntisen ja armon kerjäläisen paikalle. Ja katso: silloin Jumalan armo vuotaa kuin itsestään.


Se täyttää tuomion alla vapisevan sydämen anteeksiantamuksella. Armon kerjäläiselle se jakaa Jumalan armon moninaisia rikkauksia."



- - -




- Me kehoitamme teitä ottamaan vastaan Jumalan armon, niin ettei se jää turhaksi. 2. Kor.6:1

Runo Ritva Viljamaalta

Riemuitse Jumalan lapsi,
autuas olethan,
lahjaksi vanhurskauden
saithan taivahan.
Saithan armon ja rauhan
saithan rakkauden,
saithan ystävyyden,
kestävän ikuisen.


En voi riemuita vastaat
pelkään elämää,
pilvien harmaus painaa,
kaikki on pimeää.
Armon auringon peitti
synkkä pilvien vyö,
loista ei tähtien tuike,
ahdistaa keskiyö.


En voi riemuita, vastaat
taakkani painava on,
edessä pimeä korpi,
tienoo tuntematon.
Outoja ääniä kuulen,
outoja varjoja nään,
sokaisemana pelon
paikalleni jään.


Riemuitse Jumalan lapsi,
riemuitse sittenkin,
kätesi yhteen liittäin
kiittävin sydämin.
kiitä kaikesta häntä
kiitä surusta myös,
silloin tapahtuu ihme -
valkenee pimeä yös.



Ritva Viljamaa



Siinä meille opetusta pimeisiin päiviin... meille heikoille ja masennukseen taipuville. Ole siunattu!

Vastoinkäymisissä

Aika harvakseltaan katselen sähköpostia, joskus saatan vilkaista kännykältä onko siellä jotain tärkeätä, muuten yleensä katson monet s-postit kerrallaan koneelta ja poistelen sieltä kaikenlaisia mainoksia ym mitkä minua rasittavat.




Tänään oli taas sellainen päivä. Mutta jotakin hyvääkin luettavaa sieltä löysin. Pasi Turunen Patmokselta oli laittanut s-postia ja lainaan siitä tekstiä tähänkin.





"Jumala sallii vastoinkäymisiä, koska Hän haluaa:



- Tehdä meistä enemmän Kristuksen kaltaisia (Room.8: 28-29

- Opettaa meitä luottamaan Häneen (2 Kor.1:8-9

- Meidän tekevän parannuksen synneistämme (Luuk. 13:4-5)

- Meidän näkevän Hänen kirkkautensa käytännössä (Joh.9:1-3)




Vaikka emme läheskään aina löydä juuri meidän vastoinkäymisiin välitöntä selitystä, voimme lohduttautua sillä, että vastoinkäymiset eivät ole merkki siitä, että Jumala olisi meidät hylännyt. Mikään ei voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on Jeesuksessa Kristuksessa, sanoo Paavali. (Joh.6:37, Room.8:37-39)





Etsitään vastoinkäymisissäkin Jumalan valtakuntaa ja Hänen vanhurskauttaan kysymällä
-ei, miksi tällaista minulle tapahtuu, - vaan mitä Hän tahtoo minulle opettaa."




Siunausta päivääsi!