Laupeuden kyyneleitä

...oli otsikko päivän sanassa, jonka luin tänä aamuna.




Siinä kerrottiin Chigagolaisesta Eversti Clargesta, joka kuusi päivää uurasti liikkeessään, mutta seisemäntenä iltana hän kokosi miehiä kuulemaan evankeliumia kokoushuoneeseensa. Kadun miehiä, juomareita ja yhteiskunnan hylkäämiä.
Vaikka hän ei ollut erinomainen saarnamies, miehet kuuntelivat häntä hievahtamatta. Useat heistä tulivat kääntymykseen.




Mikä oli eversti Clargen salaisuus? Se, että hn rakasti miehiä, hän liikkui heidän keskellään kuin laupias samarialainen.
Hänen sydämensä oli niin täynnä sääliä, että hän usein purskahti itkemään. Alussa hän oli hävennyt sitä, ja yritti karaista luontoaan, mutta silloin hän huomasi menettäneensä otteen miehiin.



Siksi hän rukoili: Oi Jumala, anna minulle takaisin kyyneleeni! Hän sai kyyneleensä takaisin ja samalla palasi takaisin hänen vaikutuksensa kadun miehiin.
Meidän kuivat silmämme todistavat sydämen kovuudesta. Laupeus taas heijastuu kyynelinä silmäkulmassa. Pyytäkäämme sitä armahtavaa laupeutta, joka heijastuu kyynelissäkin.




2.Kor. 2:4 "Minä kirjoitin teille monin kyynelin että tuntisitte sen rakkauden, joka minulla on teihin."




Kertomus mukaeltuna kirjasta Ristin sana.