Tuolla lukemisto-luettelossa oli erään blogin otsikko "Älä luovuta".
Siitäpä mulla alkoi soida päässä laulu:
"Älä luovuta vielä,
älä luovuta.
Sinun vierelläsi
on itse Jumala.
Älä luovuta vielä,
älä luovuta,
Hänen tietämättään
hiuskaan ei putoa, ei putoa".
Enempää en muista, enkä sitä mistä tuo laulu on.
Herra rohkaisee minua monesti laulujen kautta. Väsymys ja alakuloisuus on taas vaivannut. Ulkona on kylmä pohjoistuuli,ulos pitäisi mennä, vaan ei huvita.
Aamulla kun heräsin, soi päässäni laulu:
"Kultakaupunkiin mun sydämeni kaipaa,
siell on tuskat, murheet, taistot taunneet.
Levon uupuneelle Jeesus luonaan antaa.
Rakkaus kuivannut on kaikki kyyneleet.
Oi mä kaipaan päästä luokse Jeesuksen,
oi mä kaipaan päästä luokse Jeesuksen.
Hänen seurassaan saan iäisyyden viettää,
oi mä kaipaan päästä luokse Jeesuksen.
Luona Jeesuksen ei sydän verta vuoda,
päättyi sairaus, jäi köyhyys, kurjuus maan,
eikä portteihinsa syntiä saa tuoda,
kultakaupungissa ikirauhan saan.
Oi, mä kaipaan päästä luokse Jeesuksen...
Kultakaupungissa kohdata me saamme,
kaikki rakkaat joita kerran kaivattiin.
Vaikka kyynelin me täällä eroamme,
kiittäin käymme uuteen Jerusalemiin.
Oi, mä kaipaan päästä luokse Jeesuksen...
"Silloin vanhuskauden hedelmä on rauha, vanhurskauden vaikutus lepo ja turvallisuus iankaikkisesti". Jes. 32:17
Laulut kyllä rohkaisevat monesti! Tuo Älä luovuta on hyvä laulu, ja taivaslaulut ovat ihanan lohdullisia, niin kuin tuokin, jonka sinä jaoit. Siunausta päivääsi!
VastaaPoistaKiitos samoin sinulle!
PoistaEt ole Sesse tämän asian kanssa yksin...samaa alakuloa liikkeellä täälläkin...mutta kun on oppinut elämään tämän tautinsa kanssa,niin olkoon nyt näin
VastaaPoistatulee taas parempikin aika...ennemmin tai myöhemmin...taivaassa viimeistään!
Tuosta laulustaxoli niiiiin tuttua se kertosäe,muuten ihan vierasta tekstiä.
Täytyy katsoa siioninkanteleesta(mun isän puoli oli evankelisia,äidin puoli körttiläisiä)jäänyt lapsuudesta/nuoruudesta mieleen,että oikein sydämestä lauloin tuon;oi mä kaipaan päästä luokse Jeesuksen..
Aloin tekemään isoäidinneliöistä peittoa,se virkistää,kun tekee summanmutikas raitoja,niin on jotain jännittävää.Teen 30 kertaa 30 cm yhdestä ruudusta,ei ole niin kova yhdistäminen sitten.Suosittelen!
Minä olen tehnyt kanssa aiemmin isoäidin neliöistä tuolin päällys peitot joskus... Nyt oli nuo kirppikseltä ostetut langat niin ohuita, etten oikein tiedä mitä niistä tekisin, kun suurin osa on vielä sellaisia "moniväri"lankoja. Siunausta ja iloa päivääsi!
PoistaPäästele vain menemään 3 koukulla,hitaampaa,mutta tulee "tykympää".Kyllä Isä sulle lankoja antaa sitämukaa kun etenet.Tulee elämän räsymattoa...
VastaaPoistaVielä;jos et kovin paljon ole virkannut isoäidinneliöitä tai siitä on aikaa,älä luovuta,se alkaa sujumaan ja tulet olemaan innoissasi! Ja tosiaan ei mitään pikkulappuja,olen tehnyt peittoja ihan yhdestä isosta neliösäkin.
VastaaPoistaMulla on sitten vinkkejä kuinka tehdään, ettei tule päättelylankoja.
Kiitos Eija :)
Poista