Itkemättömät itkut ja muita pohdintoja

Toisessa blogissani "Ilo elää" kerroin kaseteista, joita meillä on vielä paljon. Tätä kasettia "Lauluja särkyneille" kuuntelin paljon silloin 90-luvun loppupuoliskolla. Olin käynyt läpi vaikean avioliiton ja eronnut. Entisellä miehellä oli alkoholiongelma, joka vain paheni, ja vihdoin olimme muuttaneet erilleen. Avioliiton ajan minun oli pitänyt olla jollakin lailla se "vahva" joka pitää perheen koossa ja lapsista huolen.













Varsinkin tuolla kasetilla ollut laulu Itkemättömät itkut kosketti minua. Kuuntelin sohvalla maaten tuota kasettia ja itkin pois niitä itkemättömiä itkuja. Ja paljon muutenkin sen jälkeen, kun olin jollain lailla masentunut, vaikka kaiken piti olla hyvin.
Ajattelinkin, että loppuvatko nämä itkut koskaan... Jälkeenpäin olen ymmärtänyt, että ne olivat hoitavia itkuja, ja ne piti itkeä pois, ettei sisimpään jäänyt sellaista kivistävää möykkyä. Ja yritin kyllä itkeä enimmäkseen niin, ettei lapset olleet kotona. Vaikka nuorin yleensä olikin, ja tunnenkin siitä syyllisyyttä, että olin niin masentunut silloin kun hän oli pieni :(
Siksikö hänellä on vaikeaa nytkin...













Tämä toinen kasetti on muistojen kasetti, sitä paljon kuuntelin silloin ennen "virallista" uskoontuloa. Olin kirjeenvaihdossa uskovan naisen kanssa ja hänen miehensä oli vapaan suunnan pastori ja puhui tällä kasetilla. Siinä oli myös kaksi kaunista laulua. Uskon, että tämä kasetti osaltaan vaikutti siihen, että tulin uskoon.





Tänä aamuna soi päässäni laulu:




"Siunattu varmuus
Jeesus on mun,
oi mikä riemu
on pelastetun.
Jumalan lapsi, perillinen,
verellä pesty oon Jeesuksen.
Tämä on laulu sydämeni,
ylistän Herraa ainaisesti.
Tämä on laulu sdämeni,
ylistän Herraa ainaisesti."



Siunausta viikonloppuusi <3