Pietari ja minä

Tällaisen runon olen joskus kirjoittanut:




Pietarin lailla vettäkin pitkin
kävellä tahdoin, kun usko oli suuri.
Lailla Pietarin myöhemmin itkin
kun kieltänyt olin Herrani juuri.


Pietarin lailla keskellä myrskyn
aaltoihin katsoin enkä Jeeskukseen.
Kätensä ojensi Mestari suuri,
purteensa nosti aalloista uupuneen.


Pietarin lailla minut murtaa sai
Jeesuksen katse, pelkkää rakkautta vain.



Sesse




Siunattua viikonlopun alkua!