keskiviikko 3. heinäkuuta 2019

Runo "myrskyssä"






Oma runoni eräältä tuskaiselta yöltä joskus aiemmin.


Yössä yksin kyselen
koska pyyhit kyyneleen,
koska valo voittaa
milloin päivä koittaa.

Ahdistuksen yössä
olen rukoustyössä.
Herra kaiken tietää
minuakin sietää.

Vaikka heikko olenkin
käteen tartun mestarin,
kerran omaksensa osti
jälleen kalliolle nosti.

Kristus-kallio se kestää,
ei voi myrskyt estää.
Kotiin pääsen kerran
kun olen lapsi Herran.


Ehkä se voi siunata sinua, joka olet itse myrskyssä tällä hetkellä.

3 kommenttia:

  1. Kaunis,paljon sanova runo.
    voi minä en oo muistanu sinun kotimatkaa ollenkaan.täällähän on paljon luetaavaa.
    Kiitos Sesse!

    VastaaPoista