Kiviä tiellä. Tämä oli otsikkona tämän päivän sanassa Jumala puhuu-kirjassa. Monesti niitä kiviä ilmaantukin meidän jokaisen tielle... Asiat eivät mene niinkuin toivoisimme menevän,on kiviä tiellä ja kapuloita rattaissa. Mutta katsotaanpa mitä kirjassa sanotaan siitä.
"Tässä olen. Mitkään etäisyydet eivät estä Minua. Jumalan valtakunnassa ei mitata maan kilometreillä. Väärä sana, pelon aiheuttama epäonnistuminen, karkea arvostelu - nämä erottavat sielun Jumalasta. Tarvitset kuria ja valmennusta, jotta voisit esteettä tehdä työtä Herralle.
Etsi kasvojani. Joka etsii, löytää. Tämä ei ole inhimillistä etsintää, vaan ehdotonta antautumista tahtooni niin pienissä kuin suurissakin asioissa. Silloin voin sinua johdattaa."
"Tärkeintä ei ole vain vaellus, vaan opetuslasteni riemuitseminen tiellä ja johdatuksestani iloitseminen. Alistut johdatukseen, mutta sinä et iloitse pienistä kivistä tiellä."
Kunpa aina pystyisimmekin luottamaan Jumalaan niin, että uskoisimme kaiken olevan loppujen lopuksi meidän parhaaksemme.
Kyllä mä luotan siihen,että Jumala tietää mikä on parhaakseni.Olen vain välillä lopen kyllästynyt omaan syntisyyteeni;ajatuksin,sanoin ja töin,ettei välillä jaksa pyydellä Jumalalta anteeksikaan,kun olet juuri katunut,niin ajatus on jo seuraavassa synnissä,esim. kun tv:tä katsellessa alkaa arvostella ihmisiä ja heidän tekemisiään.Ihan kuin olisin itse parempi.
VastaaPoistaSellaistahan se on, varsinkin jos on herkkä omatunto, joillakin jopa yliherkkä.Mutta eikö Hän joka on ihmisen luonut ymmärtäisi kuitenkin meitä.
PoistaJs mulle tuli mieleen, että joskus voi olla aika ymmällä, onko tehnyt oikein vai väärin, tai miten pitäisi toimia jossakin asiassa, vai pitäisikö vain odottaa... Ja sitten tuntee syyllisyyttä siitä, ettei tiedä; on tunne että pitäisi osata ymmärtää ja toimia asioiden eteen. Joutuu miettimään onko sitä oikealla kohtaa ollenkaan. Lieköhän sekin kaikki hapuilu sitä kuritusta sitten. Siinä olotilassa on vaikea olla.
VastaaPoistaTuo on totta. Se varsinkin, että ei tiedä miten pitäisi toimia, vai ollako tekemättä mitään...se on sitä kärsivällisyyden koulua :)
Poista